Girls just wanna have fun

Taannoinen syyslomareissumme Reunalanperälään kesti vajaan viikon ja isänpäiväviikonlopuksi suunnattiin jälleen nokka kohti pohjoista, tällä kertaa vain muutamaksi päiväksi tosin. Ohjelmassa oli armotonta sukujuhlintaa ja niinpä myös Supermies oli mukana ja kulkupelinä junan sijasta auto. Fannin suhtautumisesta eri matkustusmuotoihin voisinkin kirjoitella lisää joskus paremmalla aikaa, sanottavaa nimittäin löytyy. Perille kuitenkin päästiin ja kukapa muu siellä odottikaan kuin suloinen pikkuterroristi Nella.

Viikon parin tauko tutustumisen jälkeen oli tehnyt hyvää ja tytöt tulivat toimeen selvästi paremmin kuin edellisellä kerralla. Tai sanotaanko, että Fannin mielestä Nella ei enää ollut aivan niin kammottava ja Nellankin mielessä uutuudenviehätys oli ehkä hieman laimentunut. Sisällä tytöt malttoivat rauhoittua jo ihan vierekkäin, kun aiemmin Fannin oli pitänyt päästä omaan rauhaansa lepäämään. Ulkona leikit sujuivat ja välillä voitiin rennosti nuuskutella ja puuhailla rinnatusten.

Tytöillä on selvästi ihan erilaiset roolit sisä- ja ulkotiloissa. Sisällä Nella on todella sinnikäs ja peloton, se kiusaa isompaa eikä tahdo uskoa, kun toinen komentaa. Fanni yrittää väistellä, murahtelee turhautuneena ja kulkee korvat luimussa karkuun. Ulkona altavastaajasta tulee kuitenkin se päällepäsmäri. Fanni  antaa Nellalle kyytiä ihan tosissaan eikä varo liikkeitään niin kuin sisällä. Nellan epävarmempi puoli tulee esiin ja pieni hakee turvaa kaikista mahdollisista koloista, kuten kuusenoksien tai peräkärryn alta. Ei Fannin pärinä ja loikat Nellaa kuitenkaan aivan jäykäksi saa, vaan pienempi kirmaa kyllä isomman perään hetken harkittuaan.

Ulkona olikin sattunut hauska tilanne eräänä iltana, kun me Supermiehen kanssa oli lähdetty sukujuhliin ja jätetty Fanni Reunalanperälään hoitoon. Tytöt olivat olleet pihalla irti isäpuoleni kanssa ja Nella oli leikkinyt kehittämäänsä "katsotaan montako kertaa jaksat hakea minut naapurin puolelta"-leikkiä. Isäpuoleni pinna oli alkanut pikkuhiljaa kiristyä ja hän oli kieltänyt Nellaa kovalla äänellä. Fanni, joka ei tunnu ymmärtävän, että kaikki moitteet eivät kohdistu häneen, oli istunut korvat luimussa keskellä pihaa. Kun Nella oli jälleen kielloista viisveisaamatta lähtenyt kipittämään kohti naapurin rajaa, oli Fanni juossut väliin ja rähähtänyt kakaralle kuin sanoen, että "Usko nyt idiootti, sinne ei ole menemistä!"