maanantai 23. joulukuuta 2013

Itse kullekin säädylle


Fannikin katselee jo kaipaavasti hiljalleen paistuvaa kinkkua...

Siis hyvää joulua, asianmukaista ähkyä ja leppoisaa meininkiä kaikille!

perjantai 20. joulukuuta 2013

Geopolulla #1


Aioin ryhtyä kertomaan teille pari viikkoa takaperin Fannin kanssa tekemästämme geokätköilyretkestä. Sitten huomasin, etten ole tainnut sen kummemmin kirjoittaa koko harrastuksesta täällä lainkaan, puhumattakaan, että olisin kertonut kyseisen retken ensimmäisestä osasta, joka tehtiin jo aiemmin syksyllä. Asiaan siis!


Geokätköily on hieno harrastus. Siinä etsitään koordinaattien, karttojen ja vihjeiden avulla erilaisiin paikkoihin piilotettuja rasioita, joiden pääasiallinen sisältö muodostuu vihkosta, johon saa kirjoittaa nimensä, jos onnistuu kätkön löytämään. Erityisen kivaa kätköilystä tekee, että se antaa ihan uuden ulottuvuuden lenkkeilylle - tarjoaa ikään kuin tarkoituksen päämäärättömälle kävelemiselle. Toinen hieno piirre on, että kätköjen perässä löytää itsensä sellaisista paikoista, joihin ei muuten olisi koskaan eksynyt.


Kätköjä löytyy tuhansittain ympäri Suomea, mutta kohtuullisen ajomatkan päässä meiltä sijaitsee myös Suomen ensimmäinen geopolku. Polun varrella 98 kätköä ja koko reitin pituus on 25 kilometriä. Polun tarkoituksena on esitellä erityisesti Kuhankuonon retkeilyreitistöä, jolla mekin ollaan joskus käyty. Syyskuun puolenvälin kieppeillä päätettiin lähteä porukalla tätä reittiä kiertämään ja saatiinkin viettää varsin kaunis ja ajankohtaan nähden helteinen päivä ulkoilupuuhissa.


Matkaan lähdettiin jo varhain aamulla ja koko päivä meillä meni - takaisin autolle palattiin illalla kahdeksan kieppeillä! Tässä ajassa ehdittiin kiertää puolet koko reitistä, eli noin 12km. Matkan varrella oli monenlaista jännää, mutta epäilemättä hienointa oli kohtaaminen lehmien kanssa. Reitti kulkee lehmäaitauksen läpi ja täytyy myöntää, että ensin ajattelin, ettei me tästä kyllä koiran kanssa päästä millään. Aikailemaan ei kuitenkaan kannattanut jäädä, sillä mitä pidempään seisoskelimme, sitä enemmän kiinnostuneita paikalle kerääntyi.


Fanni suhtautui ensikohtaamiseensa märehtiväisten kanssa jokseenkin epäilevästi. Lehmät kyllä kiinnosti sitä, mutta lähelle ei huvittanut mennä. Eikä me toki jääty ammuja kiusaamaankaan. Matka jatkui kohti seuraavaa evästaukoa - joita muuten pidettiin päivän aikana vähintäänkin tarpeellinen määrä!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Kuura


Aamulla katsoin ulos ja innostuin - maa oli kuurassa! Mittari näytti nollaa ja taivas enteili kirkasta päivää. Tuli pitkästä aikaa hyvä mieli säästä. 
(Olen ehkä valittanut tästä jo tarpeeksi, mutta kerrottakoon, että edellisen postauksen jälkeen täällä satoi tämän talven toinen lumi - ja pysyi maassa jopa kaksi kokonaista päivää! Sitten tuli taas vettä.)


Metsään oli siis mentävä. Fannikin selvästi nautti...


... ja emäntä innostui pitkästä aikaa kuvailemaan varpuja ja sammaleita.


Vielä kotiovella hymyn nosti huulille tämä ojan ylittävään lankkusiltaan jäänyt kissantassun painallus.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivän tervehdys


Ensin aikahyppy vuoteen 2010. 
Silloin vietettiin Fannin ensimmäistä itsenäisyyspäivää, muun muassa tekemällä pitkä ilta lenkki Ounasjoen jäällä.


Sitten takaisin nykyaikaan. 
Tämä kuva otettiin tänään vesisateessa aamulenkin päätteeksi. Voin kertoa, ettei ollut pitkä keikka.

Hyvää itsenäisyyspäivää silti!