Nämä kuvat on otettu tasan vuosi sitten. Oltiin kolmestaan Kajaanijoen varrella kalalla tuolloin ja auringossa tarkeni hengailla t-paidassa. Meillä oli eväänä pillimehua ja pikkuveljen luokkaretkikassaa tukeneita pahanmakuisia suklaapatukoita. Muistan miten ylpeä olin Fannista, joka käyttäytyi muista ulkoilijoista huolimatta niin hienosti, vaikka ikää oli vasta vajaa vuosi.
Oli tyyntä ja lämmintä. Sorsien lisäksi bongattiin vastarannalla Leinon Einolle jutellut mummu. Harmittaa vieläkin, kun en kuullut mistä ne puhui. Ainakin kuvasta voi päätellä, että hauskaa oli. Linnanraunioilla teinit veti pussikaljaa ja ensimmäiset puliukot kuorsasivat puistonpenkillä. Kaupungin kevätidylli oli täydellinen.
Jostain syystä kuvat jäi julkaisematta viime keväänä ja nyt niiden katseleminen aiheuttaa entistä syvempiä huokauksia. Saa nähdä missä täällä vappuna pidetään piknikkiä, kun lunta on vielä montakymmentä senttiä. Tosin tänään annoin itselleni luvan intoilla hieman ja kaivoin parvekekalusteet kellarivarastosta ja asettelin paikoilleen. Se syksyllä pesemättä jäänyt grillikin on taas puhdas...
Vaikka yleensä huokailen teidän maisemien perään, niin nyt en kyllä kadehdi yhtään.. Meillä melkein +15 ja aurinko paistaa täysillä :) Elo koirienkin kanssa saa taas ihan uudenlaista sisältöä, kun maa on kuiva.
VastaaPoistaVoi kuiva maa!! Olispa jo täälläkin. Mutta tämä on kai se hinta, jonka kunnon talvesta joutuu sitten maksamaan - että sen rippeistäkin on sitten vaikeampi päästä eroon! :D
Poista