Koti

On ihan mahtava tunne, kun lyhyen kiertolaisjakson ja pitkänpitkän muuttomatkan jälkeen kaikki huonekalut (jess!) tavarat (melkein) ja erityisesti perheenjäsenet on samassa osoitteessa eikä vähään aikaan tarvitse olla menossa mihinkään. Kun voi asettua aloilleen ja alkaa tunnustelemaan uuden kodin fiilistä. Kodin, jossa on piha. Pieni, mutta piha kuitenkin: nurmiläntti, jota kutsua omaksi.

Kun Fanni asteli ensimmäisen kerran uuteen asuntoon, oli kaikki huonekalut jo, no jossei nyt ihan paikoillaan, niin sisällä ainakin. Neiti kävi haistelemassa sänkyä ja mattoa ja totesi, että nää on nähty ennenkin ja asettui heti kodiksi, uusia seiniä sen kummemmin ihmettelemättä. Pihankin tyttö on ottanut heti omakseen, siellä se nytkin istua napottaa ja kyylää naapureita.

Lähikulmia on alettu pikkuhiljaa ottaa haltuun ja ihan mukavalta vaikuttaa. Lenkit on olleet melkoista on/off-säätöä, kun ensin ei millään malta siirtyä askeltakaan eteenpäin, kun on NIIN paljon kaikkia jänniä hajuja ja sitten mikään vauhti ei riitä, kun tuolla on taas joku jännä haju ja tuolla ja tuolla!! Eipä sillä, aika paljon tässä on itselläkin sulateltavaa. Ja pian on teilläkin, kesältä on nimittäin SADOITTAIN kuvia näyttämättä ja juttuja kertomatta. Odottakaahan vaan!