Kuka siistisi meidän homssun?

Pitkään olin sitä mieltä, että niin kauan kun Fannia ei olla näyttelyyn raahamassa, saa sen karvat (varpaanvälejä lukuunottamatta) rehottaa niinkuin haluavat. Sillähän on edelleenkin korvissa jäänteet hassusta pentutukasta (paras löytämäni kuvallinen esimerkki tämän postauksen lopussa, vaikkei kovin hyvä sekään...), eli korvien päälle kasvavista pitkistä karvoista, jotka siis kuuluisi aikuiselta berniltä siistiä.Tänä keväänä nuo korvakarvat ovat kuitenkin alkaneet muuttumaan suloisen höpsöistä hapsuista onnettomiksi luiruiksi.

Toinen suhtautumistani muuttanut seikka on karvakoiven karvaiset sääret. Näissä viimeisissä kuvissa näkyy hyvin nuo kyynärpäissä (?!) kasvavat hapsut, joissa karvanlaatu on ihan erilainen kuin muualla turkissa. Ne on hamput ja rasvaiset ja takkuiset ja kerää hiekkaa muuta karvaa tehokkaammin eivätkä millään halua päästää siitä irti!

Niinpä olen viime aikoina pohtinut, pitäisikö meidänkin tyttö näin toisen syntymäpäivän kynnyksellä laittaa parturiin siistittäväksi. Näyttäisi sitten edes vähän aikuisemmalta. Nauraahan ne toiset koirat tuolla pitkin kaupunkia tälle homssulle? Mitään en ole asian eteen vielä tehnyt, en edes tiedä, kuka näitä hommia täällä hoitaa. Nuo kyynärkarvat saattaisin uskaltaa itsekin nappaista, mutta korviin en kyllä uskalla koskea - sitten tuolle raukalle vasta naurettaisiinkin...