Keväthuolto

Fanni kävi toissapäivänä pesulla. Ensimmäinen kuva on suihkusta ja se on vähän epätarkka, mutta halusin välttämättä sen mukaan, koska se kuvastaa hyvin sitä kauhun sekaista alistumista, jolla Fanni tämän operaation ottaa vastaan. Silmät pelosta laajenneina, anova ilme naamalla.

Fanni ei pidä wc- tai pesutiloista eikä kaakelilattioista. Meillä on suihkussa muovimatto, mutta se ei ole poistanut tytön vastenahtoista suhtautumista tuohon huoneeseen. Toisinaan, hampaanpesun aikaan, Fanni jopa tulee pikaisesti pyörähtämään seurana, mutta suihkuun se piti silti työntää - edes herkut eivät auttaneet.

 

Eipä siinä tosin mitään uutta, juuri sellainen Fanni on: uusien tai ei-niin-kivojen juttujen kanssa sitä täytyy lempeästi töniä eteenpäin. Eikä se pesun aikana mitenkään paniikissa ole tai pyristele vastaan, tekee vain selväksi, että mieluiten lähtisi tilanteesta pois.

Niinpä kun vapaus vihdoin koittaa, on riemu sitäkin suurempi! Märkävauhkoksi me sitä kutsutaan. Silloin täytyy juosta villisti paikasta toiseen, mieluiten ringissä, ravistella samalla holtittomasti, heittäytyä välillä maahan nuolemaan tassuja, kierähtää selällään ja pinkaista taas uudelleen juoksuun.

Sellainen ilo naurattaa emäntääkin niin, että suihkun seinät päänkorkeudelle peittävät mustat karvat unohtuvat. Jospa muhkeaksi kasvanut turkki nyt pesun myötä lähtisi vihdoin kevenemään ja helpottaisi kesäfiiliksiä. Karvan kuivuttua selkään levitettiin jo toinen punkkiliuos-satsi tälle keväälle ja taas kelpaa kirmailla helteisissä pöheiköissä!