maanantai 16. huhtikuuta 2012

Ja hullun huvit on ilmaisia


Ehdin jo kuvitella, että oltiin pikkuhiljaa pääsemässä yli tästä kevätloskasta. Supermieskin sanoi, kun edellisenä iltana puhuttiin sääennusteesta, että "Hyvähän se on, jos sataa - sulaa nuo loputkin lumet." Ihan hieno logiikka, paitsi jos sataakin lunta. Viistoista senttiä yhdessä yössä.

Iltapäivälenkillä tuli sitten mieleen, että tämähän on tällaista nuoskalunta, tulee varmaan hyviä palloja. Pikainen tsekkaus: ei ketään näköpiirissä, ja eikun hommiin! Minä pyöritin ja viskoin ja koira kirmasi ja loikki perässä! Pitkästä aikaa ihan oikeasti nautittiin ulkoilusta Fannin kanssa. Oikein kovaan ääneen yllytin koiraa ja lässytin typeriä. Ehdittiin aika monta minuuttia leikkiä, kun sitten huomasin, että ehkä kahden metrin päässä kadulla selkäni takana seisoo vanhempi naisihminen nauruaan pidellen.

Pakko myöntää että nolotti, vaikka kotimatkalla yritinkin kovasti itselleni selittää, että hyvähän se vaan on, jos onnistuu jonkun päivää piristämään...


Ps. Otsikko on eräänlainen jatkumo edelliseen postaukseen, jos joku ei hokannut...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti